HOIDA METSÄ TUOTTAMAAN

Suunnitelmallinen metsänhoito aina uudistamisesta päätehakkuuseen varmistaa puuston hyvinvoinnin ja sitä myöten metsän tuoton. Hoidettu metsä tuottaa koko kierron aikana liki 70 % enemmän tukkipuuta kuin hoitamaton, mikä euroissa tarkoittaa noin 33 % suurempaa tuottoa.

Metsää voi hoitaa joko itse tai palvelun voi ostaa ammattilaiselta. Westas Groupin asiantuntijat ja yhteistyökumppanit ovat metsänomistajan apuna kaikissa metsään ja sen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

METSÄNHOIDON VAIHEET

Uudistaminen lähtee liikkeelle puulajin ja istutustavan valinnasta. Kuivilla kangasmailla mänty voi uudistua luontaisesti siemenpuuhakkuun avulla, mutta kuivahkolla kankaalla se vaatii uudistuakseen kylvön ja tuoreella kankaalla istutuksen. Kuusi puolestaan viihtyy lehtomaisella kankaalla tai lehdoissa.

Oikean istutuskohdan valinta on tärkeää juurtumisen ja kasvun kannalta. mutta myös taistelussa tukkimiehentäin tuhoja ja muuta pintakasvillisuutta vastaan. Tainta ei tule koskaan istuttaa monttuun, jossa vesi seisoo, vaan kohouman keskelle. 

MÄTÄSTYSTÄ käytetään viljavilla, kosteilla ja/tai mahdollisesti vesitalouden järjestelyjä vaativilla kohteilla. Istutuspaikoiksi tehdään kohoumia laikku-, kääntö, navero- tai ojitusmätästyksellä. Mättäiden tavoitekoko on 50 – 60 cm.

LAIKUTUSTA käytetään karummilla ja kivisillä kohteilla. Kivennäismaan päältä poistetaan humusta ja tehdään halkaisijaltaan n. 50-70 cm laikku, jonka keskelle taimi istutetaan.

ÄESTYS sopii vain kivennäismaille., erityisesti männyn luontaiseen uudistamiseen tai kylvön kohteissa. Äestettäessä tehdään 60–80 cm leveä vako, jonka keskellä olevaan kivennäismaahan taimet istutetaan.

Jalostetulla siemenmateriaalilla tuotetut kuusentaimet istutetaan yleisimmin puolitoistavuotiaina, männyntaimet vuoden ikäisinä. Taimien käsittelyssä tulee olla huolellinen ja ne tulee istuttaa mahdollisimman pian jotta ne eivät pääse kuivamaan tai paleltumaan ennen istutusta.

Kuusentaimia istutetaan 1 000–2 000 kappaletta hehtaaria kohden kasvupaikasta ja järeytymisodotuksista riippuen. Mäntyjä istutetaan 2 000–2 400 tainta hehtaarille. Männyn kylvössä taimimäärän tavoite on kaksinkertainen. Uudistusvaiheessa kannattaa hyödyntää myös luonnontaimia.

Varhaisperkauksessa poistetaan puuston kasvua häiritsevät huonolaatuiset taimet ja muiden puulajien taimet tai vesat. Täysperkauksessa kasvutilasta kilpaileva ei-toivottu puusto poistetaan koko taimikon alalta. Reikäperkauksessa kilpailijat poistetaan 0,5–1 metrin etäisyydeltä taimesta.

Taimikonharvennusvaiheessa poistetaan huonolaatuiset puut ja järjestetään kasvatettaville puille parhaat mahdolliset kasvuedellytykset taimikon tiheyttä ja puulajisuhteita säätelemällä. Hoidolla vaikutetaan myös ensiharvennuksen ajoitukseen, voimakkuuteen sekä tuottoon.

Mäntytaimikon harvennus tehdään 5–7 metrin pituusvaiheessa, erittäin tiheässä taimikossa jo 3–4 metrin pituudessa. Etelä-Suomen alueella kuusitaimikkoa harvennetaan 3–4 metrissä. Mikäli lehtipuut ovat kasvaneet kuusia pidemmiksi, taimikonhoito on syytä tehdä välittömästi ja jättää lehtipuuta vain aukkoihin.

Ensiharvennus tehdään, kun puusto on 13–16 metrin pituista. Ensiharvennuksen tavoitteena on kasvatettavan puuston järeytyminen ja säilyminen elinvoimaisena.

Ensiharvennuksen ajoituksen määrittämisessä hyödynnetään harvennusmallien leimausrajoja ja puuston latvussuhdetta. Männyn latvuksessa on oltava jäljellä 40 prosenttia vihreää, kuusen 60 prosenttia.

Harvennuksen yhteydessä metsästä poistetaan ensisijaisesti huonolaatuiset, vialliset, sairaat ja etukasvuiset puut. Tämän jälkeen poistetaan hyvälaatuisia puita sen verran, että kasvutiheys on tavoitteen mukainen ja tilajärjestys tasainen. Sekä kuusi että mänty harvennetaan noin tuhanteen runkoon hehtaarilla.

Kuusikoita harvennetaan tavallisesti kahdesti, joskus vain kerran, männiköitä jopa kolmesti elinkaaren aikana. Kuusen kohdalla tulee välttää liiallista harvennusta. Varttunutta kuusikkoa ei tulisi harventaa lainkaan myrskytuhojen ja juurikääpäriskin välttämiseksi.

Puuston paksuuskasvua ja järeytymistä voidaan lisätä kasvatuslannoituksella. Lannoitukseen sopivat parhaiten kuivahkon kankaan männiköt ja tuoreen kankaan kuusikot. Lannoitus suositellaan tehtäväksi noin 10 vuotta ennen seuraavaa harvennusta tai päätehakkuuta.

Männiköiden kiertoaika on noin 65–95 vuotta, kuusikoiden 60–80 vuotta. Taloudellisista syistä päätehakkuita ei ole järkevää lykätä. Myös tuhoriskit kasvavat, mitä pidemmäksi kiertoaika venyy.

Uuden metsän istuttaminen tulee tehdä ripeästi päätehakkuun jälkeen. Jo viiden vuoden viivästys uudistamisessa johtaa kiertoajan pidentymiseen ja aiheuttaa istutuskuusikossa 3 prosentin korkokannalla 14 prosentin tulonmenetyksen.

Kokonaistuotto

westas_www_puuntuotos

Kustannukset ja tulot

westas_www_tuottokustannus